kuka on puheterapeutti

Yleistä tietoa

Puheterapeutin ammatissa voi toimia ainoastaan Valviran laillistama puheterapeutti. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.

Yleistä tietoa

Kuka on puheterapeutti?

Puheterapeutti on henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (FM) logopedian koulutusohjelmasta ja on merkitty Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran (aiemmin terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, TEO:n) pitämään terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.

Puheterapeutin ammatissa voi toimia ainoastaan Valviran laillistama puheterapeutti. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.

Mitä puheterapia on?

Puheterapeutin kuntoutettaviksi ohjautuvilla asiakkailla voi olla vaikeuksia vuorovaikutuksessa, kielellisessä kehityksessä, äänen, oppimisen tai aistitoimintojen alueella sekä kommunikoinnissa. Puheterapia on aina lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutussuunnitelman tekee lääkäri julkisessa terveydenhuollossa. Lievimmillään voi olla esimerkiksi terveyskeskuksen harvajaksoisen puheterapian täydentävänä jaksona, vaikeammat tapaukset taas vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Kelan kautta. Puheterapia toteutuu yhteistyössä asiakkaan perheen ja lähiympäristön kanssa, tavallisesti 1-2 kertaa viikossa noin vuoden kerrallaan. Terapiasuhde perustuu lapsen ja terapeutin luottamukselliseen yhteyteen, ja kuntoutus saattaa kestää useamman vuoden.

Puheterapian tavoitteena on edistää asiakkaan mahdollisuuksia itsenäiseen ja vastavuoroiseen kommunikointiin. Terapian avulla pyritään edistämään lapsen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymistä ja kommunikaatiotaitoja ja ehkäisemään ennalta oppimisvaikeuksia. Puheterapiassa pyritäänkin kielellisten ja sosiaalisten taitojen kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen ja kehittymiseen, ei pelkästään puheen kuntouttamiseen.

Puheterapian lähtökohdat

Puheterapian keskeisenä lähtökohtana on vuorovaikutussuhde lapsen, perheen ja puheterapeutin välillä. Terapian sisältö ja käytetyt menetelmät valitaan yksilöllisesti riippuen lapsen kehitysiästä, häiriön laadusta ja vaikeusasteesta. Puhe- ja kielihäiriöisellä lapsella on yleensä ongelmia useilla eri osa-alueilla, jotka eivät toimi irrallisina, vaan ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa. Kertomisen ja ilmaisun apuna sekä ymmärtämisen tukena voi käyttää kuvia, tukiviittomia, esineitä, eleitä ja toimintaa. Puheen tukimenetelmät (ns. AAC-menetelmät) voivat korvata myös sanallisen ilmaisun. Menetelmien valinta ja käyttö toteutetaan aina yhdessä lapsen lähiympäristön kanssa. Yksilöterapiatilanteessa lapsi ja terapeutti työskentelevät yleensä kahden erillisessä huoneessa joko terapeutin vastaanotolla, päiväkodissa, koulussa tai lapsen kotona. Tilanteeseen voivat osallistua vanhemmat, avustaja tai muu läheinen ihminen.

Aikuisiällä puheterapia on usein erilaisten sairauksien tai vammautumisen aiheuttamien häiriöiden kuntoutusta. Seurauksena aivohalvauksesta tai jostakin etenevästä sairaudesta ihmisellä voi olla afasia, dysartria, nielemisen häiriöitä tai äänenkäyttöön liittyviä ongelmia (esimerkiksi MS-taudista tai Parkinsonin taudista johtuen). Puheterapiaprosessin päämääränä on asiakkaan selviytyminen mahdollisimman omatoimisesti erilaisissa sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikointiin liittyvissä tilanteissa.

Miten puheterapiaan hakeudutaan?

Lääkinnällisen kuntoutuksen kustantaa joko Kela, kunta tai vakuutusyhtiö. Puheterapian tarve määritellään kuntoutussuunnitelmassa, jonka laatii moniammatillinen työryhmä esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai terveyskeskuksessa. Puheterapiaan voi hakeutua myös omakustanteisesti.

Mitä On Logoterapia?

Seuraava kuvaus on lainattu Friends of Viktor Frankl Institute ry:n kotisivuilta www.logoteoriakoulutus.fi

Logoterapia ja eksistenssianalyysi alkoi kehittyä omaksi ihmistyön lähestymistavakseen 1930-luvun alussa. Silloin itävaltalainen psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri sekä myöhemmin filosofian tohtori Viktor Frankl (1905-1997) irtaantui Sigmund Freudin psykoanalyyttisestä ja Alfred Adlerin individuaalipsykologisesta koulukunnasta. Logoterapia ja eksistenssianalyysi (LTEA), jota on myös kutsuttu ”kolmanneksi wieniläiseksi psykoterapian suuntaukseksi”, on kansainvälisesti tunnustettu ja empiirisesti todennettu arvo- ja tarkoituskeskeinen lähestymistapa ihmisten auttamiseen.

LTEA sopii erinomaisesti sekä itsensä kehittämisen menetelmäksi että muiden ihmisten auttamisen toimintamalliksi. Sitä voidaan soveltaa sellaisenaan lyhytkestoisen auttamisen menetelmänä tai yhdistettynä lukemattomista erilaisista viitekehyksistä käsin tapahtuvaan ihmisten auttamiseen.

Auttamisen sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua arvo- ja tarkoituskeskeisestä neuvonpidosta tai keskustelusta. Ihmisillä tarkoitetaan puolestaan sekä yksittäisiä ihmisiä että erilaisia ihmisistä muodostuvia arjen ryhmiä ja työelämän yhteisöjä. LTEA sopii näin ollen lähestymistavaksi, jota voidaan käyttää täydentämään muun muassa lääketieteellistä hoitoa, sairaan- ja terveydenhoitoa, sielunhoitoa, erilaisia terapiamuotoja, sosiaalityötä, nuorisotyötä, kasvatustoimintaa, opetustyötä, koulutus- ja konsultointitoimintaa, työnohjausta, työhyvinvoinnin edistämistä sekä työyhteisöjen kehittämistä.

LTEA, jota voidaan myös kutsua logoteoriaksi tai logofilosofiaksi, perustuu oletukselle, että ihmisellä on olemuksellisesti ”tahto tarkoitukseen”, sisäinen vetovoima löytää tarkoitusta elämäänsä. Logoteorian kolme peruskäsitettä ovat:

Elämän tarkoitus: Ihmisen elämisellä on tarkoitus kaikissa tilanteissa, myös kaikkein epätoivoisimmissa.
Tahto tarkoitukseen: Pääasiallinen syymme elää on tahdossamme löytää tarkoitusta elämäämme.
Tahdon vapaus: Meillä on vapaus löytää tarkoitus sille, mitä teemme ja mitä koemme tai ainakin sille, miten suhtaudumme kärsimystä aiheuttaviin elämän tapahtumiin, joita emme voi muuttaa.

Mitä on LogoArt®-taideterapia?

LogoArt on Marianne da Silva Pradon kehittämä terapiamuoto, joka yhdistää logoterapian filosofisen teorian ja taideterapian tekniikat ja periaatteet toisiinsa. LogoArtissa asiakas maalaa, piirtää ja muovailee terapeutin ohjaamana. Syntyneistä töistä voidaan nostaa esiin kysymyksiä, jotka ovat merkityksellisiä asiakkaan elämässä. LogoArtin päämääränä on herättää asiakas huomaamaan sisäiset voimavaransa ja käyttämään omia mahdollisuuksiaan.

LogoArt pohjautuu tasapuolisesti sekä logo- että taideterapiaan. Logoterapia on wieniläisen neurologin ja psykiatrin, professori Viktor E. Frankl:n (1905-1997) kehittämää henkistä, tarkoituskeskeistä psykologiaa ja filosofiaa. Logoterapian ihmiskäsitys on kolmiulotteinen, sen maailmankatsomus on elämänmyönteinen ja sen elämänfilosofiaan sisältyy jatkuva valinnan mahdollisuus. Ihmisellä on henkinen ulottuvuus, jonka ominaisuuksia ovat muun muassa vapaus ja vastuu, eettisyys ja tahto tarkoituksen täyttämiseen. Logoterapian periaatteita hyödynnetään keskustelun aikana, taideterapian periaatteita työn tekemisen aikana. LogoArtissa asiakkaan tuotoksen tulkitsijana toimii asiakas itse, terapeutti voi korkeintaan esittää kysymyksiä ja tarkastella kuvan tai savityön ominaisuuksia. Menetelmä on lempeä, koska oikeaa tai väärää tapaa maalata ei ole.

”Taideterapiaa voidaan hoidon ja kuntoutuksen lisäksi soveltaa koulutuksessa, työnohjauksessa, ennaltaehkäisevässä toiminnassa, sopeutumisvalmennuksessa ja kriisityössä. Taideterapia perustuu luovan toiminnan eheyttävään, aktivoivaan vaikutukseen, taideilmaisun kautta tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja tiedostamiseen, sekä psykoterapiamenetelmien hyödyntämiseen.” (Työterveyslääkäri 2009;27(2):80-85, Katinka Tuisku)

Puheterapian osana LogoArt on käytössä vain rajatuissa kuntoutussuunnitelman puitteissa. LogoArt-taideterapia soveltuu mielestäni loistavasti muiden puheterapiamenetelmien kanssa tukemaan lapsen kehittymistä, koska se etenee lapsen ehdoilla ja tuo esiin lapsen ajatusmaailmasta värien kautta konkreettista katseltavaa, yhdessä jaettavaa ja ihmeteltävää. Vuorovaikutus on aina kaksisuuntaista. Autistisen lapsen kanssa olen päässyt jaetun huomion ja yhteisen katseltavan kokemukseen vesivärien avulla, vaikka lapsi ei muissa tilanteissa reagoisi puheeseen, kosketukseen eikä esineisiin. Logoartin märkää märälle -tekniikassa kuva syntyy pikkuhiljaa, vaeltaen veden mukana.

Taiteen avulla ylitetään kielellisen ajattelun raja ja vapautetaan luovuutta. Ajattelu ja kokeminen perustuvat paljolti ”mielikuviin”, joista osaa on vaikeaa pukea sanoiksi. Itse tekemisen kokemus on myös palkitseva, oli kehitystaso mikä hyvänsä.

Kela ei toistaiseksi kustanna LogoArt-taideterapiaa omana kuntoutusmuotonaan. Puheterapia-asiakkaille voidaan siis suositella kuvataideterapiaa kuntoutussuunnitelmassa esim. ahdistuneisuuden, valikoivan puhumattomuuden tai ilmaisuvaikeuksien tueksi, ja silloin voin käyttää LogoArt-menetelmää.

Mitä On Eläinavusteinen Puheterapia Ja Eläinavusteinen Valmennus?

Eläinavusteinen toiminta jaetaan karkeasti vapaaehtoiseen toimintaan (AAA, animal assisted activity) ja eläimen käyttämiseen työssä (AAP, animal assisted pedagogy ja AAT, animal assisted therapy). Terapiatyöstä on kysymys, kun eläinavusteinen toiminta on sosiaali- terveys- tai opetusalan ammattilaisen tuottaman työn osana ja se on tavoitteellista toimintaa. Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilön ohjauksessa eläin sisällytetään palveluun, jonka tavoitteet on määritelty yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Palvelun keskeinen elementti on saada aikaan eläimen myötävaikutuksella terapeuttisia vaikutuksia kuntoutettavan henkilön toimintakykyyn.

Eläinavusteinen interventio terminä esiintyy nykyään useissa julkaisuissa. Interventio, ”väliintulo” tarkoittaa tilannetta, jossa on yksilön kuntoutukseen liitetty mukaan eläin, jolloin tilanne on triadi- kolmen persoonan samanaikainen yhdessäolotuokio. Eläin muuttaa olennaisesti vuorovaikutustilanteen luonteen.

Eläinavusteista työskentelyä voi harjoittaa yleisesti vapaaehtoistoiminnan piirissä, esim. Kennelliiton lukukoirat ja Suomen Karva-Kaverit ry:n vapaaehtoistyö. Näissä yhteyksissä toiminnalla ei ole asetettuja tavoitteita, vaan pyritään yleisesti ihmisen hyvinvointia tukemaan ja antamaan mielihyvän kokemuksia esim. muistisairaidden ihmisten asumispalveluyksiköissä, kehitysvammaisten ihmisten palvelutaloissa jne.

Eläinavusteinen terapia on taas yksilöllisen terapiasuunnitelman puitteissa tapahtuvaa, käynnit suunnitellaan ja dokumentoidaan kuten normaalistikin. Eläinavusteisilla puheterapiakerroilla voin harjoituttaa luki-taitoja ja esimerkiksi luetuttaa koiralle helppolukuista tekstiä, jolloin koira toimii kuuntelijana eikä arvostele lukemisen virheitä. Kirjaan virheet huomaamattomasti keskeyttämättä ja näihin palataan toisella kertaa. Lukukoiratyöskentelystä puheterapian osana on meneillään tutkimushanke Oulun yliopistossa logopedian laitoksella. Valmistumassa on logopedian alan Progradu-työ, jossa saan olla mukana koirani kanssa.

Tiiviisti sanoen:

”Eläinavusteinen toiminta (AAA) on usein vapaaehtoisten toteuttamaa eikä siihen yleensä liity yksilöllisiä tavoitteita, kuten terapiaan ja kasvatukseen. Esimerkiksi vapaaehtoisten sairaaloissa toteuttama kaverikoiratoiminta on eläinavusteista toimintaa, jonka tarkoituksena on ilon ja mielihyvän tuottaminen ja elämänlaadun parantaminen. Eläinavusteinen kasvatus tai pedagogiikka (AAP) taas on ammattipedagogin tuottama tavoitteellinen interventio, jossa pyritään edistämään tiedollisia valmiuksia tai oppimista eläinavusteisesti. Eläinavusteisen terapian (AAT) toteuttaja puolestaan on terveydenhuollon ammattihenkilö ja terapiatoiminta on suunnitelmallista, päämääräorientoitunutta ja strukturoitua. Eläinavusteisen terapian tavoitteena on tukea yksilön fyysistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä tunnetaitoja. Intervention asiakkaalla on yleensä diagnoosi, jonka hoitona eläinavusteinen terapia toimii.” (Kela, Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa. Kelan julkaisut, 2018)

Työnohjaus

LogoArtin logoterapiaan perustuva tarkastelunäkökulma toimii loistavasti työnohjauksessa. LogoArt -taideterapia soveltuu monille ikä- ja asiakasryhmille oman elämän tarkasteluun. Työnohjauksessa maalaamisen tarkoitus ei ole tuottaa taideteosta, vaan purkaa mielikuvia ilman konkreettista esittävää kuvaa. Näin ollen ei tarvitse osata piirtää tai maalata, vaan antaa värien synnyttää kuvia itse. Luovuus ja leikillisyys lisäävät uteliaisuutta ja rohkeutta haasteiden selvittämiseen sekä toimimattomien toimintatapojen korvaamiseen uusilla. Maalaaminen luo mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. Voimavaroja kuluttavat asiat saavat yllättäviä muotoja, joita tarkastelemalla voi oivaltaa esim. jumiutuneita toimintatapoja.

Logoterapian arvot ja ihmiskäsitys ovat oman arvomaailmani kanssa sopusoinnussa. Oman vakaumukseni mukaan ihminen on kolmiyhteinen kokonaisuus, jonka kaikki osa-alueet tarvitsevat ravintoa. Ihmisen kasvu tasapainoiseksi on elämän pituinen prosessi, ja työelämän paineissa, jos missä, tarvitaan mahdollisuuksia ”ladata akkuja”. LogoArtin avulla voi tutkia omaa elämäänsä – purkaa jännityksiä, hahmottaa tulevaa, avata elämän solmukohtia, virkistyä ja lisätä iloa elämään.